Kainuun Kolarikorjaamolla: kolmikerrosvärin häivytys

Olen nyt jo palannut kotiin Suomussalmen reissulta, mutta vielä on muutama työ joita en ole ehtinyt tänne lisäillä. Tässä on puskurin häivytysmaalaus. Värimassa häivytettiin, mutta lakka vedettiin koko puskuriin. 

Vaurio kohtaan oli jo vedetty pohjamaali, mutta lopun puskurin mattasin itse loppuun. Tuossa olikin ilmeisesti jokin kovalakka, kun oli niin hankala matata. Lopulta otin karhunkielen sijasta ihan hiomakoneen ja mattasin sillä.

Pohjasävy ruiskutettiin hieman vauriokohtaa kauemmas. Tälläistä valkoista sävyä jouduttiinkin laittamaan kaksi kerrosta yhden sijaan, jotta se peitti kunnolla. Ensin tietysti harso.

Kun pohjasävy oli kuiva, niin sammutimme kammiosta valot ja tarkistimme peittävyyden vielä sävylampun kanssa.

Seuraavaksi ruiskutettiin pintasävy, tämä häivytettiin vielä pohjasävyä kauemmas. Yksi märkä, sitten paineet laskettiin 1bar:iin ja tehtiin vielä pisarointi.

Samalla tavalla korjattiin myös pari puhki mennyttä kohtaa muualta puskurista.

Sitten kaksi kerrosta lakkaa ja puskuri uunitukseen.

Kainuun Kolarikorjaamolla: Neljäs päivä

Mazdan maalaus

Eilen suurin osa ajasta meni mazdan maalaukseen. Työkaveri oli laittanut siihen jo aikaisemmin hiontavärin ja hionut sen. 

Puhallettiin auto paineilmalla, otettiin vedellä ja rätillä suuremmat pölyt pois, ajettiin auto kammioon ja alettiin suojaamaan sekä tekemään rasvanpoistoa. Lopuksi käytiin kevyesti läpi tahmeliinalla ja sitten pääsin tekemään väriä ja maalaamaan. Vesiväriä jouduttiinkin yhdestä kohtaa vähän korjailemaan, kun siitä kohtaa tuli esiin pohjamaalin rajaa ja pari naarmua. Saatiin kuitenkin helposti korjattua, kun työkaverikin tuli auttamaan. Tämä oli aika samanlainen maalaus, kuin edellisessä mersussa, nimittäin molemmat takapilarit häivytettiin samalla tavalla, nyt vain erona se että kukaan ei ollut katsomassa perään, vaan tein alusta loppuun itse. 

Yllättävän hyvät niistä häivytyksistä tuli, vaikka en ole sellaisia paljoa tehnyt. Häivytysohenteesta tosin lensi taas sitä pisaraa, täytyy varmaan harjoitella enemmän noiden spray purkkien kanssa toimimista, kun ne aina meinaa kiukutella meitsille. 

Auto uuniin ja hetken päästä päästiinkin sitten jo auton jäähdyttyä kiillottamaan häivytys alueita, poistamaan pisarankohtia ja oli siellä yksi loiva pieni valumakin jossain mikä korjattiin. Aika onnistunut ajoitus kyllä, kun asiakas tuli pihaan kun viimeistä kohtaa vetelin kiillotuskoneella. Oli kyllä hyvä päivä, kun mazdan maalaus meni kuitenkin suhteellisen hyvin, eikä tullut mitään kamalia virheitä mitä olisi joutunut korjaamaan, vaan saatiin auto asiakkaalle ajoissa. 

Lopussa vielä pari kuvaa mersun konepellistä ja siihen aikaisempaan siniseen mersuun olevasta vanteesta. Tein ne aamulla ennen mazdaa, ja konepelti luovutettiin asennettuna iltapäivällä asiakkaalle. Itseä harmitti hiukan, kun konepellin lakkapinta oli hiukka epätasainen (joissakin kohtaa enemmän ja joissakin vähemmän) mutta asiakkaalle se kyllä näytti kelpaavan aivan hyvin. 

Vanteen vedinkin liuotinpohjaisella värimassalla. Pääsinkin ekaa kertaa selvittämään sävyä sellaisen reikäkartan avulla! Tuosta kun ei koneella saa väriä selvitettyä, kun ei ole tarpeeksi tasaista ja isoa pintaa.  

Kainuun Kolarikorjaamolla: Kolmas päivä

Väriä mersuun.

Kolmantena päivänä sain hommaksi mersun maalaamisen loppuun. Edellisenä päivänä olin jo käynyt metallikohdat läpi spray epoksilla ja vetänyt vauriokohtiin hiomavärin.

Kolmas päivä alkoi hiomavärin hiomisella, loppuvaiheessa työkaveri tuli myös auttamaan että saataisiin auto joutuisasti kammioon. Hionnan jälkeen puhalsimme pölyt pois. Täällä olen oppinut myös että puhalluksen jälkeen kannattaa ottaa vesisaavi ja rätti, ja käydä niillä ensin pinnat läpi, niin ei tarvitse niin moneen kertaan yrittää rasvanpoistoaineella poistaa pölyjä, vaan riittää että pinnat käy kertaalleen huolellisesti läpi rasviksella sitten kun se aika koittaa.

Auton suojaus, rasvanpoisto, tahmeliinalla läpi käyminen, ja ei muuta kun vesiväriä kylkiin... Ja takaluukkuun sekä toiseen takalokariin. Tämä olikin ensimmäinen häivytettävä maalaukseni täällä. Taakse molempiin D-pilareihin tehtiin häivytykset. 

Täällä häivytykset tehdään niin, että häivytys alue on hiottu noin siihen asti mihin itse lakka tulee. Siitä eteenpäin alue käydään läpi keskikarkealla hiomatahnalla käsin. (Jos en väärin ymmärtänyt niin pomo on oppinut tämän Tanskassa). 

Alue käydään moneen kertaan läpi rasvanpoistoaineella, ettei tahnasta jää jäämiä. Itse vesiväri häivytetään aika normaalisti, yritetään välttää jyrkkää ja suoraa rajaa, tavoitteena pehmeä häivytys. 

Seuraavaksi lakataan ensimmäinen kerros ihan normaalisti, vähän kauemmas kuin vesiväri. Toisella kierroksella lakka häivytetään suurin piirtein hiottuun kohtaan asti ja lisätään häivytys ohennetta kohtaan. Odotetaan hetki ja lisätään ohennetta hieman lakkakohtaa kauemmas vielä. Tarvittaessa voidaan toistaa. Näin säästytään mahdollisimman vähäisellä kiillotuksella. 

Häivytys asiassa on montaa koulukuntaa ja mielipidettä, osa on sitä mieltä että pitää ehdottomasti hioa kauas ja kiillottaa hiomanaarmut jälkeenpäin, ettei lakkaa vain pääse kiillon päälle.

Mutta ainakin täällä ja näillä aineilla hiomatahnalla läpi käyminen on luonut riittävän tartunnan. Ainakaan yhtäkään ei ole vielä kuulemma tullut takaisin.

Tänään (neljäntenä päivänä) päivän lopuksi kävin mersun häivytysalueet kiillotuskoneella läpi, poistin roskia, sekä korjasin muutamia kohtia joihin oli lentänyt häivytysohenteesta pisaroita. Pomo auttoi varsinkin pisarakohtien korjauksessa. On kiva kun oppi tämän häivytysalueiden kiillotuksenkin nyt ihan kunnolla. Ja pääsi siitä itse häivyttämisestäkin perille.

Kainuun Kolarikorjaamolla: päivät 1 ja 2.

Olen pari viikkoa Suomussalmella Kainuun Kolarikorjaamolla töissä. Maanantai meni ajaessa tänne 600 kilometrin päähän. Tiistain ja keskiviikon töistä kertomusta tuossa alempana.

Ensimmäinen ja toinen päivä Suomussalmella.

Olen päässyt tutustumaan täällä De Beer merkkisiin maaleihin. De Beerin vesiohenteiset maalit ovat todella hyviä. Peittävät huikean hyvin ja patentoitu linjasto ratkaisu on huikea. Ei tarvi pyörittää purkkeja mekaanisesti, käsin ravistus ennen sävyn lisäämistä riittää. Maalit myös säilyvät paremmin kun purkki tiivistyy pohjan liikkuessa loppua kohti. Tavallisissa linjastopurkeissahan se purkin pohjalla oleva loppu tippa varsinkin harvemmin käytetyissä sävyissä saattaa paksuuntua kun ilma pääsee purkin tyhjään tilaan.

Ensimmäisenä päivänä vedin hinkkavärin kahteen puskuriin + hilppeisiin, musta spray hiontaa varten ja itse hionta. Värin selvitys toiseen puskuriin ensin lätkällä ja sitten koneella. Värin ruiskutus. De Beer 900+ vesivärit ruiskutetaan eri tavalla kuin aikaisemmat kokeilemani vesivärit. Ensin harso, ei sitomaan pintaa vaan paljastamaan mahdolliset epäpuhtaudet sun muut, että ne olisi helpompi korjata jos nitä paljastuu. Harson kuivatus. Vain yksi(!) märkä kerros. Pinnan kuivuttua paineet puoleen eli 1 bar ja pisarointi noin puolet normaalia ruiskutusetäisyyttä kauempaa eli 50cm. Huh olen ihan rakastunut tämän maalin peittävyyteen, huippu tavaraa!

Sitten vaan pari lakkakerrosta niskaan ja se on siinä. Tykkäsin myös kovasti De Beerin lakasta (numeroa en nyt muista). Oli hyvää tavaraa ruiskuttaa ja silisi nätisti, uunituksen aikana vielä vähän lisää.

Loppupäivästä vielä maalasin yhden lokarin pohjamaaliin. Seuraavana aamuna hionta ja samalla myös parin listan ym. hilppeiden hionta.

Sitten hiotut kappaleet + edellispäivän puskuri kammioon ja mersun väriä selvittämään. Väri oli aika lähellä oikeaa (tietysti tuollainen 15v vanha auto on pikkuisen haalistunut, mutta sävy oli kuitenkin tarpeeksi lähellä.). Sitten pääsinkin suorittamaan näiden irto-osien maalauksen ja lakkauksen.

Loppupäivästä sainkin jo mersun (johon aikaisemmat osat kuuluivat) kammioon. Tein suojaukset, laitoin metallikohtiin spray pohjaa ja sen kuivuttua vaurio alueille hiontavärin.

On niin hienoa kun pääsee pitkästä aikaa tekemään näitä henkilöautopuolen hommia! Jo parissa päivässä olen oppinut paljon, ja aion kyllä ottaa kaiken ilon ja hyödyn irti näistä parista viikosta. Vielä kun on ympärillä asiantuntevia ja kokeneita maalareita, joilta kysellä ja oppia. Aikakin menee täällä hirmu nopeasti kun pääsee tekemään sellaisia töitä mistä pitää.

Uuteen kärryyn vanteiden maalaus

Hiedoille tuli uusi kärry, joka julkistettiin Tawastia truck weekendissä. Ennen tapahtumaa kävin vetäisemässä vanteet kaikkine hilppeineen väriin. 

Ensin valkoinen väri. Vanteet maalattiin kaksivärisiksi, alempana kuvia valmiista vanteista, missä myös oranssi näkyy.

Spies Heckerin akryylimaali on todella miellyttävä käyttää. Suosittelen ehdottomasti suorakiiltomaalauksiin.

Sitten pulttikehiin pohjia.

...ja maalia! Näyttääpä sävy hassulta tässä kuvassa.

Ja pulttien suojakuppeja, kuin sieniä sateella. Olikohan näitä yhteensä sellaset 120-130?

Kiiltävät on alkuperäiset, himmeät ovat matattu maalausta varten.

Ja valmista!

Ei muuta kuin kovaa ajoa!

Osa kuvista (c) Jarmo Hieto